Pidettäköön tämä lyhyenä ja ytimekkäänä. Runkosarjapelit on vihdoin saatu taputeltua tämän kauden osalta. Tällä kertaa ei Jazzilaumaa pleijareissa nähdä. Tämä oli allekirjoittaneelle ensimmäinen kausi joukkueenjohtajana ja aika hiljaiseksi vetää. Liekkö sitten johdon vika tämä heikko menestys, mene ja tiedä.

Kulunut kausi on ollut joukkueellemme todella vaikea. Vaikeudet alkoivat jo ennen kauden alkua, kun harkkapelit eivät kulkeneet ja sopivia pelureita ei tahtonut löytyä mukaan kokoonpanoon. Varteenotettavia hakijoita ei riveihimme ollut ja ne vähäisetkin kiekkovirtuoosit eivät sopineet pelityyliin ei sitten millään. Joukkueemme riveistä viime kauden jälkeen poistuivat Lasse ja Freezer. Hiljentelijöiden joukkoon sen sijaan siirtyivät Isco, Mor ja Winte. Jälkimmäinen kaksikko hoiti hätävara –hommat ja toimivat pelastavina enkeleinä pariin otteeseen, jotta pelit saatiin hoidettua ajallaan ja sanktioilta vältyttiin. Kiitos heille. Uusina niminä mukaan tulivat Korkea ja Peach. Molemmat otettiin mukaan ns. kakkoskokoonpanoon ja peliaikaa ei paljoa luvattu. Korkea kuitenkin päätyi pelaavaan kokoonpanoon ja pelasikin melkein kaikki ottelut kauden aikana ja nappasi itselleen kouluarvosanan 7.

Siinä siis kokoonpanopölinät. Sitten yleisempiin asioihin. 23 ottelua, 7 voittoa, 5 tasapeliä ja 11 tappiota. Maaliero -33 ja p/o 0.83. Kyllä painuu pää polvien väliin kun noita lukuja silmäilee. Koko kausi oli yhtä päänvaivaa. Joukkueen pelillinen taso oli mutasarjojenkin tason alapuolella. Pelistä toiseen meno oli pelkkää pään hakkaamista seinään. Näin joukkueenjohtajan näkökulmasta tilanne oli todella epätoivoinen. Pieniä elpymisen merkkejä oli aina aika-ajoin mutta sitten palattiin taas takaisin pohjamutiin. Syy ongelmiin löytyy kyllä mielestäni aivan täysin motivaation puutteen puolelta. Suurin osa joukkueemme konkareista on vääntänyt tätä peliä taukoamatta vuodesta toiseen ja kaudesta kauteen. On täysin ymmärrettävää, että se liekki alkaa pikkuhiljaa sammumaan. Sitä myötä sitten harkkapelien määrä putoaa melkein täysin nollaan ja paikalle saavutaan ainoastaan darra-aamuina ja deadlinepäivinä. Toki tässä vaiheessa alkaa myös miettimään onko tämän pelin pelaaminen siellä tärkeysjärjestyksen kärkipäässä vai jossain siellä häntäpäässä.

Miten tästä eteenpäin? Tähän kysymykseen en itse ainakaan osaa antaa vastausta. Joukkueemme on pelannut hoki-liigan alaisuudessa nyt yhteensä kuusi kautta. Näistä viisi on vedetty yhteen pötköön. Tietysti sitä haluaisi pitää joukkueen mukana vielä seuraavallakin kaudella, mutta tässä vaiheessa on vedettävä henkeä ja kuulosteltava tilannetta. Kokoonpanomuutokset ovat tämän pelin myrkky. Uuden pelaajan sopeutuminen joukkueen pelityyliin vie pidemmän aikaa ja potentiaalisen kaverin löytäminen on todella työlästä ja aikaa vievää puuhaa. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että mikäli joukkueemme päättää vielä jatkaa porhaltamistaan liigapeleissä tulee kokoonpano väistämättömästi muuttumaan jälleen kerran. Näin joukkueenjohtajan näkökulmasta moinen aiheuttaa tämmöisen kauden jälkeen mielipahaa ja ehkä jopa pientä turhautumista. MUTTA! Ei sovi kuitenkaan liikaa alkaa synkistelemään. Eiköhän jatkosuunnitelmat saada vielä sumplittua joukkueen pelureiden kesken saunaillan yhteydessä.

Jazz-Trion osalta siis suuri kiitos kaikille niille joukkueille, jotka saivat runkosarjan vietyä kunnialla loppuun. Ja tsemiä pleijaripeleihin! Tällä kaudella harmillisen montaa joukkuetta jouduttiin rokottamaan pelaamattomista peleistä. Omasta mielestäni se on haistattelua liigan organisaatiota sekä kanssapelaajia kohtaan. Vaikka se motivaatio ei ole siellä huipussaan, niin koittakaa nyt hyvänen aika saada edes ne vähimmäisvaatimukset täytettyä ja jättäytykää sitten kauden loputtua sivuun. Pistää vihaksi moinen…
Jazz-Trio kiittää ja kuittaa!


PS. Voisimme nyt kuitenkin pistää verkot vesille ja katsella miltä seuraavan kauden kokoonpano mahdollisesti näyttäisi (mikäli jatkopäätös tehdään). Eli halukkaat pelimannet voivat osoittaa kiinnostuksensa nakkailemalla tomb:lle notea kiekon puolella, tai tunkea privaan ircin puolella.