Edelliskautena pronssia saavuttanut Imperiumi lähti Datsunin toiseen kauteen tavoitteenaan kirkastaa mitalia pronssisesta. Urakka ei tulisi olemaan helppo, sillä liigan taso oli selkeästi noussut edelliskaudesta, jossa nyt selkeästi suurimpana suosikkina Kiekkoliigan menestynein joukkue HC Humba. Myös Imperiumin paketti oli kauden kynnyksellä vielä aika sekaisin ja tiimi osittain vasta rakennusvaiheessa. Kauden aikana joukkue hieman yhtenäistyi eli pelaajia jälleen erosi/erotettiin, joka vastapainona tietysti nakersi erityisesti joukkueen aktiivisuutta.
Kausi käynnistyi aika sekalaisissa merkeissä ja peliesitykset vaihtelivat heikoista tyydyttäviin. Rutiinilla kyettiin voittamaan ennakkoon heikompia joukkueita, mutta kovempia vastaan oltiin toistuvasti vaikeuksissa. Erityisesti Beetlehemin Seimiveikot ja TPS aiheuttivat (jälleen) päänvaivaa, joille hävittiin molemmat ottelut selkeästi. Humbaa vastaan sen sijaan kyettiin tasaväkiseen taistoon ja voitot jaettiin 1-1. Vanhaa pisteautomaattia Herrasmiesklubia vastaan nähtiin 7-1-voitossa erikoisuutena artun vaatimattomat 7 maalia.
Kesken kauden manageri päätti siivota nurkkia passittaen ykkösintressinsä jo pidemmän aikaa muihin joukkueisiin keskittäneet sekä enää hyvin harvakseltaan Imperiumin paidassa esiintyneet Hellaksen ja n.a.s.t.yn farmikomennukselle Imperiumin vastaiskuun. Runkosarjan loppupuolella Imperiumi viimein saikin hyvän draivin päälle ja ottelulista rupesi mukavasti vihertämään. Runkosarjan ottelukohtaisia tilastoja ei enää löydy liigan sivuilta, joten tarkempia statseja ei ole tähän tarjota.
Runkosarjan lopussa joukkue koki kovan kolauksen, kun temperamenttinen vaeltajasielu Django teki (laskujeni mukaan jo viidettä kertaa) oharit ja lähti enempiä varoittelematta ja selittelemättä joukkueesta juuri play-offsien kynnyksellä. Heti seuraavana päivänä myös random erosi lahjusten (kevytsidukan) saattelemana joukkueesta liittyäkseen IRL-kaverinsa HC Kisuun. Viimeistään noiden pelaajamenetyksien myötä Imperiumin aktiivisuus kuoli pystyyn ja harjoituspelejä saatiin pelattua enää satunnaisesti öisin.
Neljän (Datsun-kelpoisen) pelaajan linjoille saanti oli jatkossa varsin hankalaa, joten play-offs-otteluita pelattiin jatkossa pääsääntöisesti kylmiltään aina kun vaan saatiin tarpeeksi ukkoja online. Pudotuspeleissä selkeästi suurimpaan rooliin nousi miltei puolentoista vuoden(!) tauon jälkeen runkosarjan loppuvaiheilla Imperiumiin palannut Lutkus iskien joukkueen yhdestätoista play-offs-maaleista kahdeksan. :o
Puolivälierässä tuli vastaan Excelsior, josta Imperiumi oli kuitannut runkosarjassa selkeät voitot lähtien ottelusarjaan ennakkosuosikkina. Imperiumin epäaktiivisuus silti pakotti pelaamaan ensimmäisen ottelun kylmiltään kokeilumuotoisella systeemillä yhdellä puolustajalla, jolla irtosi niukka 3-2-voitto. Toisessa ottelussa Imperiumi kuittasi luovutusvoiton, kun Excelsior ei saanut dead linen viimeisenä iltana tarpeeksi (pelikuntoisia) ukkoja kehiin.
Välierässä asettui vastaan (Synnitön) TPS, ja ottelusarja venyi (enimmäkseen Imperiumin epäaktiivisuuden vuoksi) viimeiselle illalle. Imperiumi oli onnekas, että sai ylipäätänsä pelattua ottelut loppuun asti täysilukuisena, kun morgue ja ThePKH joutuivat lähtemään kesken pelien viikonlopun rientoihin. Toisen ottelun 2 viimeistä erää oltaisiinkin varmaan pelattu kolmella pelaajalla, ellei Wänämönen olisi tupsahtanut paikalle kreivin aikaan.
Myös TPS:ltä tuntui olevan paras puhti poissa, joten ottelut olivat kauttaaltaan hienoista Imperiumin hallintaa. Maaleja silti taottiin tasatahtia ja ensimmäisessä ottelussa ruvettiin jo odottelemaan rankkarikisaa, kunnes Lutkus ohjasi jatkoajan viimeisellä minuutilla Nosferatun siniviivasutaisun maalin perukoille. Toisessa ottelussa sitten päädyttiin rankkarikisaan, jonka lopulta ratkaisi Imperiumin neljäs ampuja Wänämönen ikimuistoisella osumallaan laukoen päin maalivahtia, joka laukauksen voimasta valui kiekkoineen päivineen yli maaliviivan.
Finaalissa tuli vastaan huippukuntoinen BSV, joka oli kaatanut välierässä itse Humban. Ottelusarjan ensimmäinen peli saatiin sovittua perjantaille, johon Imperiumi saapui (tavoilleen uskollisena) ilman harjoituspelejä aina aika-ajoin ylilyönteihin sortuvaa nestetankkausta unohtamatta. Ei jälkikäteen ajateltuna kovin fiksu veto, mutta kun on peli sovittuna, niin silloin saatana pelataan. BSV iski heti ensimmäisestä hyökkäyksestään maalin ja 3 lisää jo kolmen ensimmäisen minuutin aikana, jonka jälkeen peli oli käytännössä jo selvä. Nöyryytyksen päätyttyä taululla komeilivat lopulta 1-8-lukemat.
Imperiumin manageri yritti tuloksetta painostaa BSV:n avain(?)pelaajien poissaoloista huolimatta vastustajaa suorittamaan loput ottelut dead linen puitteissa lauantaina, joten loput finaalit sovittiin lopulta pelattavaksi maanantaille. Moni piti BSV:tä jo mestarina ensimmäisen ottelun näytöksen perusteella, mutta Imperiumillakin oli vielä sanansa sanottavanaan ja myös random palasi joukkueeseen finaalin ajaksi. Ottelu oli kohtalaisen tasaista vääntöä, jonka BSV ratkaisi kahdella osumallaan toisessa erässä Imperiumin loppukirin tuotettua viimeisessä erässä ainoastaan yhden maalin, joten kulta matkasi Beetlehemiin hopean päädyttyä Imperialandiaan.
Yleisesti kauden tavoite saavutettiin, eli pronssi kirkastettiin, mutta kirkastamista jäi vielä ensi kaudellekin. Saldo jäi plussan puolelle, mutta viimeistään finaalissa joukkueen pelaajapulan sekä epäaktiivisuuden aiheuttama heikko pelituntuma hyydytti loppukirin kriittisellä hetkellä. Vaikka joukkueen aktiivisuus on ollut jo kuukauden päivät alakanttiin tavoitteesta, niin viimeistään kahden uuden lupaavan try-out-pelaajan liityttyä tiimiin ja kesän vaihduttua syksyksi Imperiumi vannoo jälleen uutta nousua. Pitkäjänteinen työ ja kestävä kehitys ovat joukkueen avaintekijöitä, joten kolmannelle kaudelle Imperiumi lähtee, ei enempää tai vähempää kuin, kullan kiilto silmissä.
Imperiumi: Imperiumin kausiyhteenveto kaudelta 2/06
Kirjoittanut Nosferatu, 08.08.2006 klo 21:53
Palaa takaisin