Haluan tähän alkuun selventää, että tarkoituksenani ei ole provosoida ketään. Haluan vain tuoda omia sekä tiimitovereitteni mielipiteitä julki ilman sen kummallisempaa tarkoitusta.


Noniin, HT Ampparit lähtivät kauteen "potien mestaruuskrapulaa" eli sitä kun Cursedi oli pelaamassa. Noh, homma saatiin ns. potkittua alta pois ja siitä eteepäin homma alkoi näyttää samalta kuin edellisellä kaudella. Cursedin tilalle saatiin hommattua Mor, jonka kanssa sovimme jo heti kättelyssä saavan Aprilian roolin, eli tuomassa lisää aktiivisuutta ja tarpeentullen tuuraamaan Tenksua / Savardia ja GG Caravania lainaten "On se hienoo" että jotkut tajuavat roolinsa heti, eikä pommita msg:llä joka toinen minuutti "miks mä en saa pelaa?"

Kauden kohokohtana ampparileirissä pidettiin Imagokyselyä, koska edellisen kauden kolmas sija lähinnä aiheutti huutonaurua koko ryhmässä. Onneksi siellä kuitenkin oli vanhojen kettujen logitiedot vuodelta 2008 Amppareiden päävastuuhenkilön huuteluista, jonka avustuksella täydellinen superpommi (olemalla ykkösenä) onnistuttiin välttämään. Tämän kauden imagokyselyssä palattiin sitten jälleen omiemme luo kun uudetkin joukkueet olivat saaneet kätösiinsä nämä ko. logit.

Runkosarja saatiin päätettyä erittäin jännittävien vaiheiden jälkeen ja Jazzi-Trio nappasi ylimmän sijoituksen meidän pupeltaessa Team Lennua vastaan. Näihin aikoihin tapahtui myös itseni kannalta erittäin ikävä tapahtuma kun Sence, tuo Hoki-liigan isä, poika ja pyhä henki palasi jälleen kiusaamaan paljon muuttunutta ampparilaumaa. Noh, paluu arkeen tapahtui itselleni varsin nopeasti ja tästä syystä jätän tämän leikin tähän mestaruuteen ja Velmu saa ottaa itselleen vetovastuun HT Amppareiden asiallisuudesta ja pelillisistä ominaisuuksista. Toki Trademarkin paluulla on myös varsin vahva vaikutus siihen, miksi itse jätän leikin kesken, koska en näe mitään järkeä pelata peliä, jossa kausi toisensa jälkeen löydät itsesi toiseksi korkeimmalta pallilta Lennun hyppiessä ja räkiessä päälle siltä korkeimmalta pallilta.

Palataanpa sitten play-offeihin…

Ensimmäisellä kierroksella vastaan asettui HC Senators, jolle hävisimme molemmat runkosarjaottelut. Toki "The nelikkoa" Senat eivät olleet vielä kohdanneet. Hupsista hupsis, matka välieriin 3-0 otteluvoitoin, vaikka tiukkoja pelejä olivatkin niin mielestäni mitään epäselvyyttä paremmasta ei jäänyt.

Välierissä vastaan tuli sitten Paitsio ja omasta mielestäni siinä pelattiin Hoki-liigan finaali. Tätä hieman pelkäsimme, mutta tähän olimme myös varautuneet. Peli oli kuumaa ja olut kylmää, niinkuin tositilanteessa pitääkin ja pieni psykologinen sota kuuluu asiaan, voitte kysyä vaikka jlo:lta miltä näytti HTA:n ja Paitsion kolmas peli. Noh kultajuna jatkoi kuitenkin matkaansa kohti Tikkurila-Puistola pysäkkiä ja Paitsio onnistuttiin tiputtumaan 3-1 otteluvoitoin. Neljännen pelin "myllyistä" vielä sen verran pyydettävä anteeksi Paitsion jampoilta, että sori ei ollut ensinnäkään A) Minun idea yrittää edes lämmitää tunteita, koska tiesin sen pelin menevän likaiseksi, vaan syy oli Aprilia joka jo toisessa pelissä pyysi teitä kuumentamaan ottamalla turhia violenttejä, jolloin teiltä hajoisi kasetti.
B) Tarkoitus ylipäätään juuri lämmittämä teitä, vaan kommenttini tarkoitus oli asiallisesti kiittää sarjasta ja toivottaa onnea pronssiotteluun. Mainitsin jo hyvissä ajoin minulla olevan kiire, koska jostain hullunkurisesta syystä minulla sattui olemaan nais-seuraa kotonani ja mielestäni koin sarjan olevan pelattu (2.erä pelattu ja tilanne 6-0 ja voitot 2-1 meille).
Elikkä siis, anteeksi!

Finaaleihin asettuikin juuri Paitsion lämmittämistä ehdottanut Aprilian Mäntypistiäiset ja heti kättelyssä lämäsimme 4 häkkiä ekan ottelun ensimmäiseen erään. Joukkueen ajatukset seikkailivat sitten loppupelin tulevassa viikonlopussa ja mitä pokauskikkoja voisi yrittää heittää. Tuff tuff 5-2 -taululle ja loput pelit sovittiin sunnuntaille. Sunnuntain ensimmäisessä kohtaamisessa jatkettiin siitä mihin torstaina jäätiin ja rökälevoitto numeroin 3-8 jäi käteen. "Viimeiseen" peliin kutsuttiin sitten Velmu, Rhoads sekä entisaikojen alistaja KuninFAS mukaan penkille kyttäämään minuutteja sekä jauhamaan sitä legendaarista potaskaa. Juttu kulki, peli ei ja Mäntypistiäiset saivat napattua yhden ottelupalloista pois. Tämän pelin jälkeen itse koin saavani parempaa tyydytystä katsomalla Barcelona - Valencia -ottelua ja Rhoads olikin hoitanut viimeisen pelin näytöstyyliin ja jälleen kerran Hoki-Pokaali löytää itsensä tutusta palkintokaapista.

Minä haluan pyytää anteeksi niiltä henkilöiltä, joita olen onnistunut hajottamaan mielikuvituksettomasta päästäni keksityillä "provoilla" ja samalla kiittää juurikin teitä, että te olette se suola, jonka takia tätä peliä kannattaa edes pelata. Rapatessa roiskuu ja jos ei rappaa niin silloin ei halua antaa kaikkensa joukkueensa eteen. Kysykää vaikka Jortikalta.

Tuff tuff that's the end!